Onpa aivan kamalan kummaa kun miettii hetkiä taaksepäin;
vastahan sitä oli omat valmistujaiset,
vastahan sitä oli suuri seikkailu,
vastahan sitä löysin paikkani tästä maailmasta.
Mutta nyt
fuksivuosi on loppunut,
ulkona kukkii tuomet,
öisinkin on jälleen valoisaa.
Jotenkin en voi ymmärtää, että noista vastahan-ne-oli-jutuista on kohta jo vuosi kaikista.
Minne aika on kadonnut, mennyt, juossut, kiirehtinyt? Ajankulku on ihmeellistä.
Oletko täällä tosiaan jo huomenna, k e s ä k u u ?
Kerta toisensa jälkeen sitä ajan kulua tuntuu hämmästyvän ihan yhtä paljon. On asioita, jotka tuntuu tapahtuneen eilen, vaikka niistä on vuosi ja ylikin, ja toisaalta joistain viime viikkoisista asioista tuntuu olevan kauan. Jännää tää elämä.
VastaaPoistaNäinpä, hyvin hämmentävää. Musta tuntuu, että ajan kulku on asia, jota ihmettelen nykyään lähes päivittäin, huh.
Poista