Eilen seisahduin hengittämään talvea. Yön aikana lämpötila oli noussut kaksikymmentä astetta, takaisin inhimillisten rajojen sisälle, ympäristö oli lempeän ja rauhoittavan oloinen. Kuulin linnun laulavan jossain ihan lähellä. Ajattelin hymytyyppejä, niitä sellaisia jotka vain omalla olemassaolollaan saa mut hykertelemään onnellisuudesta. Sydän oli pakahtua siinä hetkessä, kaikki oli vaan niin puhdasta hyvää.
Kevät, oletko jo tosiaan tulossa?
Kevät, oletko jo tosiaan tulossa?