Tuntematon ikkunassa

23. elokuuta 2016

kun sanat on kadoksissa
alkavan syksyn tuuli ne kai mukanaan vei
niin kuin sinutkin
jäljelle jättäen karua pintaa taivaanrannan
hivelevän hiljaisuuden
Kirjoitti havu Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
Tunnisteet: hämmennys, ikävä, mietteitä, pysähtyneisyys, runo, sanomattomat sanat, surumielisyys
Uudemmat tekstit Vanhemmat tekstit Etusivu
Tilaa: Blogitekstit (Atom)
ahdistus aika ajatustakku alku aurinko elämä hajottaa havahtuminen hetki hukka hyvä olla hämmennys ikävä kaiho keveys kohtaaminen kysymys maailma menetys mennyt mietteitä muutos odotus onnellisuus pelko pysähtyneisyys rauhattomuus runo sanomattomat sanat surumielisyys toive uni valoa välittäminen yksinäisyys ystävyys yö

Minä täällä

Oma kuva
havu
värisevä ja hento sielu / pohtiva ja hämmästelevä mieli / kumarrun ja kuuntelen / miltä hiljaisuus kuulostaa
Tarkastele profiilia

Tarinoita

  • ►  2017 (2)
    • ►  syyskuuta (1)
    • ►  huhtikuuta (1)
  • ▼  2016 (20)
    • ►  joulukuuta (1)
    • ►  marraskuuta (1)
    • ►  lokakuuta (1)
    • ►  syyskuuta (1)
    • ▼  elokuuta (1)
      • kun sanat on kadoksissa alkavan syksyn tuuli ne ka...
    • ►  heinäkuuta (2)
    • ►  kesäkuuta (1)
    • ►  toukokuuta (2)
    • ►  huhtikuuta (3)
    • ►  maaliskuuta (3)
    • ►  helmikuuta (2)
    • ►  tammikuuta (2)
  • ►  2015 (43)
    • ►  joulukuuta (4)
    • ►  marraskuuta (2)
    • ►  lokakuuta (2)
    • ►  syyskuuta (3)
    • ►  elokuuta (2)
    • ►  heinäkuuta (5)
    • ►  kesäkuuta (1)
    • ►  toukokuuta (3)
    • ►  huhtikuuta (2)
    • ►  maaliskuuta (5)
    • ►  helmikuuta (5)
    • ►  tammikuuta (9)

Te siellä
Teema: Yksinkertainen. Teeman kuvien tekijä: merrymoonmary. Sisällön tarjoaa Blogger.